|
|
Hermansin rakennuksia Kumlingessa. Museovirasto.
|
Ahvenanmaa
Ahvenanmaan herruudesta on käyty useita taisteluita. Jo Pietari Suuri suunnitteli hyökäämistä Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Tämän jälkeen Ahvenanmaa on ollut sotilaiden herkeämättömän suunnittelun kohteena kuten Suomen sodassakin. Ahvenanmaan väestö oli sodan kuluessa osoittanut haluavansa kuulua Ruotsiin. Ahvenanmaalaiset riisuivat saarilleen tunkeutuneet venäläiset aseista ilman ruotsalaisten apua.
Finströmissa toukokuussa 1808 nimismies ja pastori vangitsivat 80 miehisen venäläisosaston ja vangitsivat komentajan majurin. Ruotsin kuningas myönsi vangitsijoille urhoollisuusmitalit. Muutama päivä tämän jälkeen Kumlingessa ahvenanmaalaiset vangitsivat 500 venäläistä ja joukkoja komentavan everstin. Ruotsin armeija itse yritti turhaan maihinnousua Turun ja Vaasan tienoilla. Haminan rauhanneuvotteluissa ruotsalaiset edustajat tekivät kaikkensa välttyäkseen Ahvenanmaan luovuttamiselta. Kesken neuvottelujen vedottiin jopa Napoleoniin.
Kun Ahvenanmaa liitettiiin Suomen mukana Venäjään, Eckeröstä tuli keisarikunnan portti länteen. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema mahtavankokoinen posti- ja tullitalo valmistui vuonna 1828. Sieltä posti soudettiiin meren yli Grisslehamniin Ruotsiin ja päinvastoin.