Kronologia • Tapahtumahistoria

Kronologia

Lue lis�� + SUOMEN LIITTÄMINEN RUOTSIN YHTEYTEEN

SUOMEN LIITTÄMINEN RUOTSIN YHTEYTEEN

Museovirasto: Suomalainen kaste.

1154	I ristiretki Lounais-Suomeen Kuningas Erik Pyhän ja piispa Henrikin toimesta
1238	II ristiretki Hämeeseen Birjer Jaarlin toimesta
27.8.1249	Paavi Innocentius IV suojelukirje kristillisen opin tunnustajille Suomessa
1280	Turun linna perustettiin
1293	III ristiretki Karjalaan Tyrgils Knutinpojan toimesta: katolinen länsi ja ortodoksinen itä
1313	Suomalaisia ulkomaisissa yliopistoissa
12.8.1323	Pähkinäsaaren rauha: Ruotsi ja Novgorod jakoivat Suomen

Lue lis�� + SUOMEN VALTIOLLINEN HAHMOTTUMINEN

SUOMEN VALTIOLLINEN HAHMOTTUMINEN

Museovirasto: Kuningas Håkanin kirje.

1344	Suomesta käytettiin nimeä Itämaa, Österlandia
1346	Porvoo perustettiin
1362	Suomalaisille oikeus osallistua kuninkaanvaaliin Moran kivillä
1397	Eerik Pommerilainen hallitsijaksi: Suomelle omia hallintoelimiä
1432	Olavi Maununpoika Pariisin yliopiston rehtori
1441	Isä meidän, Uskontunnustus ja Ave Maria luettava omalla äidinkielellä
1475	Erik Axelsson Tott perusti Olavinlinnan
1492	Uusittiin määräys pitää jumalanpalvelukset kansan omalla kielellä
1493	”Finland” sana esiintyy ensimmäisen kerran painetussa kartassa Liber Chronicarum

Lue lis�� + USKONPUHDISTUKSEN AIKA: SUOMENKIELISEN KIRJALLISUUDEN SYNTY

USKONPUHDISTUKSEN AIKA: SUOMENKIELISEN KIRJALLISUUDEN SYNTY

Museovirasto: Agricola.

6.6.1523	Kustaa Vaasa hallitsijaksi: yhtenäinen Ruotsin valtakunta, Kalmarin unioni päättyi
1543	Mikael Agricolan ABC-kirja ilmestyi: suomenkielinen kirjallisuus saa alkunsa
1550	Helsinki perustettiin
1554	Johannes Magnuksen Roomassa ilmestyneessä historiateoksessa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana
1556	Suomi herttuakunnaksi Juhanalle: oma vaakuna
1580	Maalaki suomeksi
1581	Juhana III otti Suomen suuriruhtinaan arvon
1583	Jaakko Finnon Yxi wähä suomenkielinen Wirsikirja ilmestyi
18.5.1595	Täyssinän rauhansopimus
1596-97	Nuijasota: Suomen erillisema lakkautettiin
1613	Venäjällä Romanovit hallitsijasuvuksi

Lue lis�� + SUURVALTAKAUDELLA ERITYISTARPEET TUNNUSTETTIIN

SUURVALTAKAUDELLA ERITYISTARPEET TUNNUSTETTIIN

Museovirasto: Per Brahe.

27.2.1617	Stolbovan rauha: Ruotsin suurvalta-aika
1617	Kauppapakko Tukholman kanssa
1630	Hakkapeliitat 30-vuotiseen sotaan Saksaan Torsten Stålhandsken johdolla
1637	Pietari Brahen aika; hallinto ja sivistyselämä kehittyy, kaupunkeja perustetaan
26.3.1640	Kuningatar Kristiina perusti Turun Akatemian
1642	Biblia, se on: Coco Pyhä raamattu ilmestyi suomeksi
1649	Ensimmäinen Suomen kielioppi
1705	Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi
1721	Uudenkaupungin rauha: Ruotsin suurvalta-asema romahti
1734	Ruotsin valdacunnan yleinen laki
1742	Ns. Elisabethin manifesti Suomen tulevasta itsenäisyydestä: Turun maapäivät valitsevan kuninkaaksi Holsteinin herttuan
7.8.1743	Turun rauha: Hattujen sodan lopputuloksena Kymijoen itäiset alueet Venäjälle
1745	Daniel Jusleniuksen Suomalaisen Sana-Lugin Coetus, ensimmäinen suomenkielen sanakirja, ilmestyi
1748	Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin: A. Ehrensvärd johtaa
1757	Isojakoasetus annettiin
1765	Anders Chydeniuksen teos vapaakaupasta, Den Nationnale Winsten ilmestyi: 11 vuotta aikaisemmin Adam Smithiä
1766	H. G. Porthanin De Poesi Fennica ilmestyi: ensimmäinen erikoistutkimus runoudesta
1768	Pehr Gaddin ensimmäinen suomenkielinen puutarhaopas
1770	Aurora-seura perustettiin
1771	Tidningar Utgifne af et Sälskap i Åbo ilmestyi www.sanomalehdet.fi
1772	Johan Ihre kiistaa tiedot Suomen kuninkaista kielitieteellisin perustein

Lue lis�� + KUSTAVILAISEN AJAN ITSENÄISTYMISAJATUKSET

KUSTAVILAISEN AJAN ITSENÄISTYMISAJATUKSET

Museovirasto: Kustaa III.

19.8.1772	Kustaa III:n vallankaappaus; lähin uskottu Jacob Magnus Sprengtporten: veli G. M. Sprengtporten jäi syrjään huomionosoituksista
21.8.1772	Kustaa III saneli uuden hallitusmuodon: toimenpano- ja nimitysvalta kuninkaalle lainsäädäntövalta jaettiin kuninkaan ja säätyjen kesken tuomiovalta valtioneuvostolle Ruotsista perustuslaillinen monarkia
7.9.1772	Kuningas tervehti uskollisia suomalaisia joukkoja Tukholmassa
3/1775	Sprengtporten everstiksi Savon prikaatiin, käytännössä joukkojen komentaja
1778	Kustaa III:lle syntyi kruununperijä
1778	Kustaa III ei lähettänyt valiopäiväkutsua Sprengtportenille
1779	Spengporten esittäytyi Pietarissa Katariina II:lle ja sai eron Ruotsin armeijasta seuraavana vuonna
1780	Gustaf Mauriz Armfelt kuninkaan suosioon Belgian Spassa, samalla kun kuninkaan välit katkesivat Sprengtporteniin
8/1780	Armfeltista 3-vuotiaan kruununperijän kavaljeeri, tapasi päivittäin Kustaa III:n
1780	Aseellinen puolueettomuusliitto Venäjän ja Tanskan kanssa merenkulun suojaamiseksi Pohjois-Amerikan vapaussodan aikana
1781	Jägerhorn perusti Suomen tukholmalaisen La Constance.-seuran alaosaston Valhall
1782-84	Sprengporten oleskeli Seestan kartanossa: ajatus Suomen erottamisesta Ruotsista, Jan Anders Jägernhorn, Karl Henrik Klick ja Johan Albert Ehrenström samanmielisiä
6/1783	Kustaa III:n ja Katariina II:n salainen tapaaminen Haminassa: yritys uudistaa kolmiliitto, Kustaa III ei suostunut
1783	Venäjä miehitti Krimin kaanikunnan: Kustaa III halusi hyödyntää tilanteen kahden rintaman sotaa pelätessään, ratkaisuksi Pohjolan isojako: Ruotsi saisi Norjan ja Venäjä Suomen
1784	Venäjä ja Tanska uusivat liittonsa Ruotsia kohtaan: Suomessa levisi Venäjän laskema huhu, että Ruotsin vaihtaisi Norjan Suomeen, säikähdys, jota ei suuriruhtinaskunnan asemakaan lievittänyt
1785	Ruotsille uusi puolustussuunnitelma ylipäällikkö Fredrik Posselta: Savon prikaatin välitön vetäminen Pohjanmaalle ja vain Viaporin säilyttäminen
1786	Armfeltista kuninkaallisten teattereiden johtaja ja Ruotsin Akatemian jäsen
1786	Valtiopäivillä säädyt myönsivät suostuntaverot neljän vuoden määräajaksi
1786	Sprengtporten esitteli Tukholmassa Venäjän ministeri Morkoville Suomen itsenäistymissuunnitelman: Ruotsin ja Venäjän välit eivät voi muodostua luottamukselliseksi niin kauan kuin liian lähellä Pietaria oleva Suomi kuuluu Ruotsiin Suomen itsenäisyys ratkaisi ongelman, keisarinna takaisi valtiosäännön, jonka suomalaiset keskenään sopisivat Venäjän varauduttava antamaan nuorelle valtiolle sotilaallista tukea
1786	Katariina II kehotti Sprengtportenia muuttamaan Pietariin
kesä 1786	Sprengtporten matkusti Jägerhornin kanssa Pietariin
syksy 1786	Ruotsi antoi Suomen sotapäällystölle ohjeet mahdollisen Venäjänmielisen kapinan varalle
syksy 1787	Sprengtportenilta uusi itsenäisyyssuunnitelma: Venäjän tuen avulla Suomesta muodostettava Ruotsin yhteydessä autonominen valtio
13.1.1788	Salaiset neuvottelut Hagan linnassa: kenraalimajuri Tollin ehditus salamasodasta Venäjää vastaan, Ruotsin laivasto löisi Venäjän merivoimat perin pohjin ja sen jälkeen maajoukot valtaisivat Pietarin ja Kronstadtin
21.5.1788	Väärennettyjen sotilasraporttien perusteella liikekannallepano Ruotsissa; joukkoja alettiin siirtää Suomeen
6/1788	Kustaa II suunnitteli provokaatiota aloittaakseen hyökkäyssodan Venäjää vastaan: Savon prikaatille lähetettiin oopperassa teetettyjä kasakkaunivormuja
28.6.1788	Puumalan Vuonteensalmella kahakka Venäjän vastaisella rajalla: Savon prikaati sai syyn hyökätä, valtasi Savonlinnan, piiritti Olavinlinnan www.kustaansota.fi
11.7.1788	Katariina II julisti sodan Ruotsille, jonka armeija ylittänyt Kymijoen päämääränä Pietari
17.7.1788	Suursaaren taistelu: ratkaisematon mutta Venäjä strateginen voittaja
9.8.1788	Liikkalan nootti: ruotsalaisten upseereiden kirje Katariina II:lle: upseereiden mielestä aloitettu sota on Ruotsin kannalta oikeudeton; toivottiin Ruotsin ja Venäjän naapurisopua esitettiin sovun edistämiseksi, että Venäjä luovuttaisi Ruotsille Turun rauhassa 1743 saamansa ns. vanhan Suomen alueen eli Kaakkois-Suomen rauhantahtonsa takeeksi upseerit olivat jo vetäneet joukkonsa Ruotsin puolelle rajaa allekirjoittajina kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt, eversti Sebastian von Otter, eversti Johan Henrik Hästesko, kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö Per af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Karl Henrik Klick ja ratsuväen päällikkö Gustaf von Kothen kirjettä lähti viemään keisarinnalle majuri Johan Anders Jägerhorn, jota pidetään koko suunnitelman isänä
12.8.1788	Anjalan liittokirja: kuningas Kustaa III sai tietää Liikkalan kirjeestä heti tuoreeltaan hän vaati komentaja C. G. Armfeltia kirjoittamaan kuninkaalleen uskollisuudenvalan ja keräämään siihen upseereiltaan allekirjoituksen, jolla nämä lupaavat taistella vaikka viimeiseen mieheen valakirjassa 113 upseeria vakuuttaa uskollisuuttaan, mutta puolustivat Liikkalan miehiä pitivät sotaa Ruotsin hyökkäyssotana, arvioivat sotilaallisen tilanteen toivottomaksi ja vaativat muun muassa rauhaa, valtiopäivien koollekutsumista ja armeijan kotiuttamista. Kirjeessä allekirjoittajat kertovat kääntyneensä rauhan asiassa Katariina II:n puoleen. Jos tämä ei suostuisi kunnialliseen rauhaan, upseerit lupasivat puolustaa valtakunnan rajaa viimeiseen veripisaraan Anjalan liittokirjan tekstin ideoi Johan Anders Jägerhorn ja muotoili Karl Henrik Klick kokouspaikkana oli Anjalan kartano nykyisen Anjalankosken kunnan alueella
29.9.1788	Kvistrumin taistelu: ruotsalaiset vetäytyvät tanskalais-norjalaisten joukkojen piirityksestä
21.2.1789	Yhdistys- ja vakuuskirjan julkistaminen: laajensi Kustaa III:n valtaoikeuksia aateliin nähden

Lue lis�� + RANSKAN VALLANKUMOUS: RUOTSI NAPOLEONIA VASTAAN

RANSKAN VALLANKUMOUS: RUOTSI NAPOLEONIA VASTAAN

Museovirasto: Tilsitin kohtaaminen.

5.5.1789	Ranskan valtiopäivillä syntyi ristiriita ensimmäisen ja toisen ja toisaalta kolmannen säädyn välillä: lukumäärä ei tuonut painoarvoa
12.6.1789	Porrrassalmen I taistelu Mikkelissä: suomalaisjoukot voittivat kooltaan suuremman Venäjän armeijan jota Sprengtporten komensi
17.6.1789	Ranskassa kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi edustaen koko kansaa
19.6.1789	Porrassalmen II taistelu: venäläiset löivät Ruotsin joukot ja valtasivat Mikkelin
20.6.1789	Ranskan kuningas Ludvig XVI sulki Salle des Etasin: kansalliskokous siirtyi kuninkaan tennishalliin vannottiin ns. Pallohuoneen vala Jean Sylvain Baillyn johdolla kansalliskokous ei hajaantuisi ennen kuin Ranskalla olisi uusi perustuslaki
28.6.1789	Utin taistelu: venäläiset joukot vetäytyivät Taavetin suuntaan
9.7.1789	Ranskan kansalliskokous muutettiin perustuslakia säätäväksi kokoukseksi
14.7.1789	Bastiljin valtaus: kansanjoukko vapauttaa poliittiset vangit ja hävittää vankilan maan tasalle
15.7.1789	Kaipiaisten taistelu: Kustaa III oppi sodankäynnin realismia kantapään kautta
21.7.1789	Parkumäen taistelu Rantasalmella: Ruotsin loistava menestys
26.7.1789	Öölannin taistelu
4.8.1789	Ranskan kansalliskokous poistaa feodaaliset oikeudet
24.8.1789	Ruotsinsalmen I meritaistelu: tappio Ruotsille Venäjää vastaan
26.8.1789	Kansalliskokous julkisti ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen Yhdysvaltojen mallin mukaan
5.10.1789	Kansanjoukko vangitsi kuningasperheen
7.10.1789	Laitaatsillan taistelu: kiivaassa lähitaistelussa venäläiset pakotettiin perääntymään
2.11.1789	Ranskassa kirkon omaisuus valtiolle
29.4.1790	Valkealan taistelu
13.5.1790	Räävelin taistelu
15.5.1790	Haminan taistelu: Kustaa III ei onnistunut valtaamaan Haminaa
3.6.1790	Kronstadin taistelu
4.6.1790	Savitaipaleen taistelu
20.6.1790	Ranskan kuningasperhe yritti paeta
4.7.1790	Viipurinlahden taistelu: Ruotsin laivasto murtautui suurin tappioin Uuraansalmen saarrosta
10.7.1790	Ruotsinsalmen II meritaistelu: Ruotsille voitto C. O. Cronstedtin johdolla Venäjästä
14.8.1790	Värälän rauha: ei rajamuutoksia, Venäjältä kiellettiin Ruotsin sisäisiin asioihin puuttuminen
14.8.1791	Uusi valtiosääntö teki Ranskasta perustuslaillisen monarkian
16.3.1972	Kapteeni Jacob Johan Anckarström ampui kuolettavasti Kustaa III:ta
29.3.1792	Kustaa III menehtyi kuolioon kruununperijäksi vatsa 13-vuotias Kustaa IV Adolf kuninkaan veli Södermanlandin herttua Karl valtiohoitajaksi G. A. Reuterholmin johtama holhoojahallitus syrjäytti Armfeltin
20.4.1792	Ranska julisti sodan Itävallalle
10.8.1792	Kuningasperhe vangitaan
2.9.1792	Vastavallankumouksellisten massamurhat Pariisissa
20.9.1792	Valmyn taistelu: itävaltalaiset lyödään, ranskalaisille psykologinen voitto
21.9.1792	Kansalliskonventti kokoontui: monarkia lakkautetaan, tasavalta julistetaan
21.1.1793	Ludvig XVI teloitettiin giljotiinilla
1.2.1793	Konventti julisti sodan Englannille ja Hollannille
6.3.1793	Yhteishyvän valiokunta sai diktatuurivaltuudet
8.6.1794	Robespierre käynnisti järjenkultin
10.6.1794	Konventti aloittaa vallankumouksellisen terrorin
27.7.1794	Konventti nousi jakobiinien johtajia vastaan: Robespierre teloitetaan
5.10.1795	Monarkistit yrittävät vallankaappausta
26.10.1795	Ranskan kansalliskonventti hajaantui
31.10.1795	Ylin valta 5-miehiselle direktoriolle
2.3.1796	Kenraali Napoleon Bonaparte otti komennon Italian rintamalla
6.11.1796	Venäjän keisarinna Katariina II kuoli: poika Paavali I seuraajaksi
4.9.1797	Direktorio hajottaa kansanedustuslaitoksen
17.10.1797	Bonaparte saneli rauhanehdot Campo Formiossa
11.5.1798	Direktorion vallankaappaus vaalitappion jälkeen
19.5.1798	Bonaparten Egyptin retki
25.7.1799	Nelson tuhoaa Ranskan laivaston Abukirissa
9.11.1799	Bonaparte kaappasi vallan: valta kolmelle konsulille
12.12.1799	Bonaparte nimitetään ensimmäiseksi konsuliksi
7.2.1800	Ranskan uusi perustuslaki hyväksytään kansanäänestyksessä
14.3.1800	Marengon taistelu: Napoleon voittaa itävaltalaiset
18.12.1800	Sprengtporten Pariisiin keisari Paavali I:n käskystä neuvottelemaan Napoleonin kanssa tulevasta liittopolitiikasta
9.2.1801	Itävalta tekee rauhan Ranskan kanssa: raja siirtyy Reinille
15.2.1801	Napoleon tekee sovinnon katolisen kirkon kanssa
1.3.1801	Armfeltin audienssi Paavali I:n kanssa ei ehdi toteutua
12.3.1801	Paavali I murhataan; salaliiton pääarkkitehti P. A. von der Pahlen: hallitsijaksi Aleksanteri I
15.6.1801	Sprengtporten palaa Pariisista Pietariin: nimitys kenraaliksi ja Aleksanteri Nevskin kunniamerkki 25.3.1802 Amiensin rauha Ranskan ja Iso-Britannian välillä: Aleksanteri I:n tavoite pysytellä konfliktien ulkopuolella perustana uudistuspolitiikalle
25.3.1802	Amiensin rauha Ranskan ja Iso-Britannian välillä: Aleksanteri I:n tavoite pysytellä konfliktien ulkopuolella perustana uudistuspolitiikalle
2.8.1802	Bonaparte nimitetään elinikäiseksi I konsuliksi
20.5.1803	Bonaparte julistaa sodan Englannille
18.5.1804	Bonaparte julistetaan keisariksi
2.12.1804	Napoleon kruunaa itsensä Ranskan keisariksi Notre Damessa paavin seuratessa viereltä: marsalkka Jean-Baptiste Bernadotte kohoaa sotilashierarkiassa kolmanneksi
17.3.1805	Napoleonista tulee Italian kuningas
30.3.1805	liitto Venäjän ja Englannin välille
26.5.1805	Milanossa Napoleon kruunautti itsensä ”Italian kuninkaaksi” miehitettyään Pohjois-Italian
24.9.1805	Napoleon marssitti kolmatta liittokuntaa vastaan 20 päivässä La Grande Arméen, 200 000 sotilasta, Kanaalin rannalta Tonavalle
20.10.1805	Baijerissa Ulmin luona Itävallan joukot antautuivat Napoleonille
21.10.1805	Trafalgarin meritaistelu: amiraali H. Nelson tuhosi Ranskan ja Espanjan laivaston, meriherruus Englannille
31.10.1805	Ruotsin Kustaa IV Adolf antoi sodanjulistuksen Napoleonille
2.12.1805	Austerlitzin taistelu: Napoleon kukisti Venäjän ja Itävallan Frans II ylivoimaisen sotajoukon muutamassa tunnissa; Bernadotte palkittiin Ponte Corvon ruhtinaskunnalla
15.12.1805	Schönnbrunnin sopimus: Preussi Ranskan vasallivaltioiden asemaan
26.12.1805	Itävallan rauhansopimus Ranskan kanssa Pressburgissa (nyk. Bratislava) Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (900-luvulta) lakkasi olemasta Frans I Itävallan keisariksi voimaan Reinin liitto, pääkaupunki Frankfurt an Main
12.6.1806	Saksalaisista vasallisvaltioista muodostetaan Reininliitto
24.9.1806	Preussin kuningas Fredrik Wilhelm II (Hohenzollern) vaati ranskalaisten vetäytymistä Reinin taakse
14.10.1806	Jenan ja Auerstedtin taistelussa Preussin joukot lyötiin, Bernadotten osuus olematon
17.10.1806	Hallen taistelu: Bernadotte sankari, kukistaa Blücherin Lyypekissä, kohtelee ruotsalaisia sotavankeja hyvin Preussi Veikseliä myöten Ranskalle
27.10.1806	Napoleon saapui Berliiniin
21.11.1806	Napoleonin julistus Berliinissä mannermaasulkemuksesta: kaikki kauppa kielletty Iso-Britannian ja Ranskan, sen liittolaisten ja vasallivaltioiden välillä
27.11.1806	Ranskalaisten etujoukot Varsovaan Muratin johdolla
19.12.1806	Napoleon Varsovaan
8.2.1807	Eylaun taistelu Etelä-Liettuassa: verinen taistelu Ranskan ja Venäjän välillä
1.4.1807	Stralsundin taistelu: Armfelt teki läpimurron ja ranskalaiset karkotettiin Pommerista

Lue lis�� + SUOMI VENÄJÄN ETUPIIRIIN NAPOLEONIN SODISSA

SUOMI VENÄJÄN ETUPIIRIN NAPOLEONIN SODISSA

14.6.1807	Friedlandin taistelu Itä-Preussissa: Venäjän täydellinen tappio taivutti neuvotteluihin
25.6.1807	Napoleonin ja Aleksanteri I:n aseleponeuvottelut Niemen-joella Itä-Preussissa: kahdessa salaisessa rauhansopimuksessa Eurooppa jaettiin Ranskan ja Venäjän kesken, Preussi melkein hävisi kartalta
9.7.1807	Tilsitin liittosopimuksen allekirjoittaminen Tilsitissä (nyk. Sovetskissa): kauppasaarto Englannin ympärille pakottamalla Tanska, Portugali ja Ruotsi sulkemaan satamansa Venäjän piti julistaa sota Englannille ja taivuttaa Tanska ja Ruotsi liittolaisten puolelle Ranskan piti taivuttaa Portugal Suomesta ei ollut varsinaista puhetta, kohtalo ratkesi sivutuotteena, kun se jäi Venäjän etupiiriin
10.7.1807	Englannille ilmoitus vihollisuuksien loppumisesta Ranskan ja Venäjän välillä
31.7.1807	Tilsitin sopimuksesta tiedotus Preussille
1.8.1807	Tilsitin sopimuksesta tiedotus Tanskalle
1.8.1807	Ruotsi sanoi irti aselevon Ranskan kanssa
15.8.1807	Napoleon palaa Pariisiin Euroopan valtiaana
1.9.1807	Iso-Britannian laivasto Juutinraumaan: Kööpenhaminan piiritys
7.9.1807	Tanska antautui Englannille
10.10.1807	Itävalta taipui Tilsitin sopimukseen
30.10.1807	Tanska yhtyi Tilsitin sopimukseen
7.11.1807	Venäjän sodanjulistus Englannille
27.11.1807	Ruotsin kuningas palautti Pyhän Annan ritarimerkin kuultuaan Napoleonin saaneen samanlaisen
1.12.1807	Preussi mukaan Tilsitin sopimukseen

Lue lis�� + VENÄJÄ MIEHITTÄÄ SUOMEN RUOTSIN VETÄYTYESSÄ

VENÄJÄ MIEHITTÄÄ SUOMEN RUOTSIN VETÄYTYESSÄ

Museovirasto: Kuormavaunut.

11.1.1808	Tukholmassa perustettiin salainen 7-henkinen sodanvalmistelukunta: W. M. Klingspor puheenjohtaja
12.1.1808	Pietarissa Sprengtportenin mietintö Suomen valtaamisesta: rauhoitusjulistus väestölle ja yksityiskohtainen hyökkäyssuunnitelma
31.1.1808	Ruotsin valmistelukunnan ehdotus: linnoituksia puolustettava avoveteen saakka kunnes Pohjanmaalle vedetty armeija valtaa maan takaisin Ruotsin joukkojen avulla
1.2.1808	Liikekannallepanokäsky Ruotsin armeijan suomalaisille rykmenteille
5.2.1808	Ylipäällikkyydestä kieltäytynyt Armfeltin kanta: siviilivirkakunnan pyrittävä sovintoon vihollisen kanssa suurimpien tuhojen välttämiseksi
7.2.1808	Kuulutus liikekannallepanosta maan kirkoissa
9.2.1808	Venäläiset joukot keskitetään Haminan seudulle rajan läheisyyteen vuoden 1743 raja Kymijoella Ahvenkosken haaran kohdalla Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajalla kenraali Gortsakovin komennossa 17. divisioonaa, johon kuului: yhteensä 12 jalkaväkipataljoonaa, kaksi eskadroonaa husaareja, kaksi eskadroonaa rakuunoja, kasakkaosasto, insinöörikomppania pioneereja, 12 raskasta ja 16 kevyttä kanuunaa
17.2.1808	Venäjän uhkavaatimus Ruotsille Suomen haltuun ottamisesta
18.2.1808	Venäjän armeijan ylipäällikön F. W. von Buxhoevdenin rauhoittamisjulistus (laatinut Sprengtporten) suomalaisille Haminassa, kun kaupunkiin vyöryivät ensimmäiset kuormastot
20.2.1808	Ylipäällikön apulaiseksi ja neuvonantajaksi määrätty Sprengtporten saapui Haminaan ylipäällikön siviilikansliassa Haminassa palvelivat Gustaf Ladau ja Viipurin siviilikuvernööri N. I. Emine: tehtävänä hallitusten julistusten julkistaminen, määräysten lähettäminen, virkojen täyttäminen, selvitysten laatiminen Haminasta suunnattiin tehokas vakoilu ja propaganda rajan yli kaupunkiin saapui lähetys kunniamerkkejä ja lahjaesineitä kuten sormuksia, nuuskarasioita ja kelloja jaettavaksi tärkeille henkilöille
21.2.1808	Venäläiset rajan yli Kymijoella Ahvenkosken sillalla, Kuuskoskella ja Keltissä ilman sodanjulistusta: suomalaiset joukot vetäytyivät Koskenkylään af Klerckerin johdolla, Loviisa vallattiin
22.2.1808	Ylipäällikkö von Buxhoevden asettui Loviisaan
24.2.1808	Taistelut Pernajassa, Liljendalissa ja Myrskylässä; taistelukosketuksia Porvoossa, Kuuskoskella ja Artjärvellä: Ruotsin armeija suuntasi eversti H. H. Gripenbergin johdolla Hämeenlinnaan, venäläiset jatkoivat Helsinkiin (muistomerkki Malmgårdissa vuodelta 1965)
24.2.1808	Venäläiset Porvooseen
29.2.1808	Venäläiset Sipoon kirkolle
3.3.1808	Venäläiset miehittävät Helsingin: ruotsalaisten joukkojen vetäytyessä Viaporiin Sprengtporten asettui kaupunkiin rakentamaan suhteita
4.3.1808	Venäläiset Mikkeliin
5.3.1808	Suomalaiset joukot määrättiin peräytymään: maaherroille määräys huolehtia asukkaista
7.3.1808	Hämeenlinnan valtaus
8.3.1808	Venäläiset Joroisiin
10.3.1808	Suomalaiset vetäytyvät Varkaudesta
11.3.1808	Leppävirran kahakka (Kalmalahti): lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen venäläiset vetäytyivät metsäisessä maastossa (muistomerkki 1933)
11.3.1808	Tampereen valtaus
12.3.1808	Punkalaitumen kahakka
14.3.1808	Tanska antoi sodanjulistuksen Ruotsille: kuningas päätti hyökätä Norjaan
15.3.1808	Bernadotte Kööpenhaminaan, Kristian VII kuollut sydänkohtaukseen: kaikki valmista hyökkäykseen Ruotsiin
15.3.1808	Jynkänlahden taistelu: venäläiset valtasivat Kuopion (muistomerkki Kallaveden kirkon vieressä Jynkässä)
17.3.1808	Haistilan taistelu Ulvilassa
18.3.1808	Svartholman merilinnoituksen antautuminen Loviisan edustalla: Sprengtporten taivutteli komentaja K. M. Gripenpergiä henkilökohtaisesti
18.3.1808	Pori venäläisille
19.3.1808	Viaporin ensimmäinen pommitus kahtena päivänä
20.3.1808	Venäläiset Tammisaareen
20.3.1808	Venäläiset Lappväärtiin ja Ilmajoelle
21.3.1808	Venäläiset etujoukot marssivat Turkuun kaupunginportista: joukkojen komentajana, ruhtinas Peter Ivanovits Bagration lääninhallituksen virkamiehet olivat vastaanottamassa venäläisiä torilla venäläisiä kohdeltiin pelastajina, koska ruotsalaisten joukkojen vetäydyttyä katurahvas oli terrorisoinut porvaristoa sotilaat sijoitettiin Turun linnaan, ratsuväen hevosille pystytettiin yksi tallirakennus uudelle torille Suomen ja Venäjän välinen rajatulli lakkautettiin
22.3.1808	Venäläinen ylipäällikkö von Buxhoevden esikuntineen asettui Turkuun: von Buxhoevden tapasi piispa Jacob Tengströmin, jonka kanssa aloitti säännöllisen yhteydenpidon kaupungin komendantiksi nimitettiin kenraalimajuri Ivan T. Sazonovin Seipellin taloon ortodoksinen kirkko ylipäällikön esikunnan yhteyteen perustettiin siviiliasiain hallinto: johtaja G. W. Ladau hoiti entisen Tukholman keskusviraston asioita perustettiin ns. keisarillinen komitea: valmisteleva 5-6- jäseninen valiokunta, joka käsitteli ylipäällikön sille delegoimia asioita kuten esimerkiksi valituksia
22.3.1808	Venäläiset Hankoon
24.3.1808	Venäläiset Lapualle
26.3.1808	Venäläiset Vaasaan
28.3.1808	Julistus Suomen yhdistämisestä Venäjän keisarikuntaan
28.3.1808	Viaporin toinen pommitus neljänä päivänä
29.3.1808	Suomen armeijan vetäytyminen Oulun seudulle Savon prikaati edellä, pääarmeija Uudenkaarlepyyn seudulla
30.3.1808	Sprengtportenin muistio ulkoministeri N. P. Rumjantsoville valtiopäivien kutsumisesta Turkuun
1.4.1808	Venäjän julistus ulkovalloille Suomen pitämisestä voittosaaliina
3.4.1808	Venäläiset Kokkolaan
4.4.1808	Venäläiset Kalajoelle
4.4.1808	Sprengtportenin laatima lista keisarille valtiopäiväasioista
6.4.1808	Helsingissä Viaporin varuskunta solmi aselevon venäläisten kanssa: Sprengporten taivutteli linnoituksen komendanttia C. O. Cronstedtia eversti F. A. Jägerhornin kautta, myös K. H. Klickillä keskeinen rooli
9.4.1808	Aleksanteri I ärsyyntyi Napoleon kiellosta viedä joukkoja Skooneen: umpikujan aukaisemiseksi Suomen kysymystä käsiteltiin Pariisissa ja saatiin arvo uudelle aluehankinnalle
12.4.1808	Ahvenanmaan valtausyritys ylimenon saamisesta Ruotsiin: eversti Vuitschin osasto levittäytyi saaristoon, pääosasto Kumlingeen
14.4.1808	Ruotsin hyökkäys Norjaan: joukkoja sidottiin länsirintamalle
16.4.1808	Pyhäjoen Yppärin taistelu: vetäytymisvaiheen ensimmäinen taistelukosketus (muistomerkki Raahen kirkon edessä sekä Pattijoen Ruuminhautakankaalla venäläisten kaatuneiden hautapaikka)
	www
18.4.1808	Siikajoen taistelu: viivytystaistelu johti Ruotsin joukkojen voittoon (muistomerkki kirkon edessä vuodelta 1934, taisteluissa kaatuneiden muistomerkki tantereella ja muistoesineitä pappilassa vuodelta 1958)
	www
20.4.1808	Serbia Venäjän liittolaiseksi: tavoite irtautua Ruotsin sodasta Balkanin tulosten varmistamiseksi
20.4.1808	Lontoossa sovittiin apuretkikunnan lähettämisestä Ruotsiin: toissijaisesti avustettava Norjan valloittamisessa
20.4.1808	Venäjän ulkoministeri Rumjantsovin ilmoitus uskollisuuden valan ottamisesta ilman valtiopäiviä
27.4.1808	Revonlahden taistelu Ruukissa: K. J. Adlercreutzin voitosta käynnistyy hyökkäysvaihe (muistomerkki vuodelta 1935, kirkon vieressä vuodelta 1914 kaksi hautamuistomerkkiä)
	www
	www

Lue lis�� + KESÄSODASSA HYÖKKÄÄVÄ RUOTSI VOITTOISA

KESÄSODASSA HYÖKKÄÄVÄ RUOTSI VOITTOISA

Museovirasto: Sandels.

2.5.1808	Pulkkilan taistelu: J. A. Sandelsin joukot löivät venäläiset (muistomerkki vuodelta 1933)
2.5.1808	Espanjan vastarinta kapinaksi: marsalkka Murat kukisti kansannousun verisesti
3.5.1808	Viaporin luovuttaminen venäläisille
4.5.1808	Kärsämäen taistelussa Fahlander valloitti venäläisen kuormaston (muistomerkki vuodelta 1938)
4.5.1808	Viaporin varusväki marssi ulos: venäläiset tilalle
5.5.1808	Venäläiset perääntyvät Kalajoelta
6.5.1808	Iisalmen takaisinvaltaus K. V. Malmin johdolla
7.5.1808	Venäläiset antautuivat Ahvenanmaalla: nimismies Erik Arénin ja kirkkoherran apulaisen H. G. Gummeruksen johtama kansannousu (muistomerkki Finströmin kirkon edustalla vuodelta 1953)
7.5.1808	Venäläiset karkotettiin Lohtajalta
10.5.1808	Kumlingen kahakka: ahvenanmaalaiset piirittävät ja ottivat vangiksi 500-miehisen venäläisjoukon (muistomerkki paljastettu 10.5.1920)
11.5.1808	Ylipäällikkö von Buxhoevdenin määräys Ruotsin armeijan joukoissa taistelevien upseereiden virkatalojen vuokralle panosta: maaherra Olof Wibelius vetosi lakien koskemattomaan, määräys peruttiin
12.5.1808	Kuopion takaisinvaltaus Malmin johdolla
15.5.1808	Venäläisten valanotto tärkeimmiltä virkakunnilta Turun ja Porin läänissä
16.5.1808	Venäläiset antautuivat Gotlannissa
16.5.1808	Lokalahden Helsinginkylässä venäläisten veneiden kaappaus talonpoikien tuella
16.5.1808	von Buxhoevdenin määräämiä helpotuksia verojen maksussa
18.5.1808	Kapeensillan kahakka Laukaalla: Saarijärven ja Laukaan talonpojat taistelivat Tauno Korhosen johdolla (muistomerkki entinen rajapyykki vuodelta 1958)
20.5.1808	Kuopiosta Sandelsin johtaman Savon prikaatin tukikohta
21.5.1808	von Buxhoevden antoi käskyn uskollisuuden valasta keisarille: valatilaisuus Turun akatemiantalossa porvaristo vannoi valan seuraavana päivänä Tuomiokirkossa valan kunniaksi järjestettiin tanssiaiset 300 hengelle maaherra Knut von Troill ja hovioikeuden presidentti Adolf Tandefelt saivat Pyhän Annan I luokan ritarimerkin
28.5.1808	Varkauden takaisinvaltaus
30.5.1808	Koivistonkylän kahakka Äänekoskella: everstiluutnantti G. Fahlanderin johdolla 150-miehinen suomalaisosasto valtasi venäläisten varastot (muistomerkki vuodelta 1955)
30.5.1808	Venäläisen ylipäällikön julistus Ahvenanmaan kansannousun rauhoittamiseksi
1.6.1808	Turun piispan kiertokirje papiston rauhoittamiseksi: pappien tuli käyttäytyä kuten ”Rauhan Evankeliumin rehellisten saarnaajien tulee ja sopii” kansaa tuli kehottaa alistumaan Kaikkivaltiaan suojelukseen ja noudattamaan ”Korkean esivallan lakeja ja sen määräyksiä ja pysymään erossa rikollisista yrityksistä”
3.6.1808	Ruotsalainen tykkiveneosasto Uuteenkaupunkiin: venäläiset puolustivat
7.6.1808	Kivisalmen kahakka Rautalammilla: venäläisille voitto
8.6.1808	Perhossa O. H. von Fieandt katkaisi talonpoikien tuella venäläisten päähuoltotien
12.6.1808	Joroisten taistelu: ruotsalaiset perääntyivät Varkauteen, ylivoimaisen vihollisen pääsy estettiin joen yli (muistomerkki vuodelta 1977)
12.6.1808	Ulkoministeri Rumjantsov ilmoitti keisarin käskykirjeestä koota lähetyskunta Pietariin
13.6.1808	Klingspor siirsi päämajan Himangalle
14.6.1808	Venäläiset vetäytyivät N. N. Rajevskin johdolla Kokkolasta Vähäänkyröön saakka
16.6.1808	Keisarin kirje piispa Jacob Tengströmille yliopiston asioiden järjestämisestä
17.6.1808	Keisarillinen julistus Suomen yhdistämisestä keisarikuntaan sekä vanhojen lakien ja oikeuksien säilyttämisestä
19.6.1808	Lemun taistelu: E. E. G. von Vegesackin maihinnousu Kaarinassa Lemun niemelle mutta Turun takaisinvaltaus jäi tuloksettomaksi (muistomerkki Yli-Lemun kartanon alueella 19.6.1958 Upseeriliiton Turun osaston toimesta)
19.6.1808	M. A. Barclay de Tolly valtasi Kuopion
21.6.1808	Rehtori Mathias Caloniuksen kautensa päätöspuheessa: valasta kieltäytyminen tulkittava moraaliseksi eleeksi
23.6.1808	Ruotsalaisten ylipäällikkö Klingspor valtasi Uudenkaarlepyyn: venäläiset perääntyvät
25.6.1808	Duncker ja Malm tuhosivat suuren venäläiskuormaston Paukarlahdessa; Sandels hyökkää
25.6.1808	Vaasan taistelu: J. Bergenstrålen nousi maihin mutta yhteyttä pääarmeijaan ei saatu (muistomerkki Vanhassa Vaasassa vuodelta 1935)
	Suomen sodan muistomerkki Vaasassa
1.7.1808	Kiertokirje Turun ja Porin, Uudenmaan ja Hämeen, Kymenkartanon ja Vaasan läänin maaherroille lähetyskunnan valitsemisesta
1.7.1808	Kuopion taistelu Dunckerin johdolla
2.7.1808	J. Fr. Aminoffin suunnitelma organisoida pohjalaisten kansannousu: ”Laihian sota”
2.7.1808	C. G. von Döbelnin ja J. P. Kulnevin neuvottelut Kauhavalla: talonpoikaisvankien vapauttaminen
3.7.1808	Lintulahden taistelu Kyyjärvellä: von Fieandt lyötiin, perääntyminen Perhoon (muistomerkki vuodelta 1934)
4.7.1808	Turun seudulla merisotatoimia kuningas Kustaa IV Adolfin läsnä ollessa: pimeys keskeytti
4.7.1808	von Buxhoevdenin selitys julistuksesta koskien suostuntaverojen maksamista
5.7.1808	Sundvallista, Hernösandista ja Geflestä tulleiden joukkojen maihinnousu Kristiinankaupunkiin: V. V. Orlov-Denisov karkoitti joukot takaisin laivoihinsa
10.7.1808	Härmässä Pirin kahakka: pääroolissa talonpojat
11.7.1808	Kokonsaaren taistelu Perhossa: suomalaiset peräytyivät Alaveteliin (muistomerkki vuodelta 1881, tien toisella puolella Fieandtin kivi, jolta taistelua johdettiin)
12.7.1808	Riilahden kahakka Keuruulla (muistomerkki vuodelta 1955)
13.7.1808	Närpiössä talonpoikaisnousu kukistetaan
14.7.1808	Lapuan taistelu: Suomen armeijan toinen hyökkäys, takaa-ajoon ei ryhdytty (muistomerkki vuodelta 1864, muistokivi kirkon vieressä 1958)
15.7.1808	Lähetyskuntavaalit Porvoossa
16.7.1808	Kauhajoen Harjassa talonpojat ryöstivät venäläisten kuormastoja
17.7.1808	Alavuden taistelu: venäläiset perääntyivät Virroille
18.7.1808	Virtain ja Ruoveden alueella suomalaiset sissit tuhosivat kuormastoja ja varastoja
18.7.1808	Andalusian Baylen taistelu: Napoleonin joukot antautuivat Espanjassa
20.7.1808	Finbyn taistelu Närpiössä (muistomerkki vuodelta 1921)
20.7.1808	Marsalkka Bernadotten kirje Napoleonille: tanskalaiset huolissaan espanjalaisten kohtelusta
21.7.1808	Roothin ja Spoofin sissipartio valtasi Unnekivensalmessa venäläisen viljajaalan, jossa oli 500 mattoa jauhoja (muistomerkki Näsijärven Kirvessaaressa vuodelta 1958)
23.7.1808	Ruokovirran kahakka Maaningalla: Sandels löi venäläiset talonpoikien tuella (muistomerkki 1933)
23.7.1808	Majuri Jujendevin johtamat venäläiset perääntyvät Hämeenlinnasta J. J. Rothin ja K. J. Spoofin kaappausten häiritessä (muistomerkki Tampereella Näsikallion juurella vuodelta 1955)
26.7.1808	Lähetyskuntavaalit Heinolassa
27.7.1808	Komitea tutkimaan valituksia venäläisten ja väestön välisistä suhteista
27.7.1808	Ranskan nootti Itävallalle liian innokkaasta varustautumisesta
29.7.1808	Parjakannevan taistelu Kauhajoella: venäläiset perääntyvät Kurikkaan (muistomerkki vuodelta 1908)
30.7.1808	Ruovedellä Kautun Vuolteella Rothin, Spoofin ja Jussi Kortmanin joukot löivät takaisin 300 - miehisen venäläisjoukon (muistomerkki vuodelta 1933)
30.7.1808	Turkkilaiset rikkoivat aselevon Konstantinapolissa
31.7.1808	Mönnin taistelu Kontiolahdella: Tiaisen ja Steniuksen joukot löivät venäläiset, Olli Räty kaatui (muistomerkki 1928)

Lue lis�� + VENÄJÄLLE YLIOTE SYYSSODASSA

VENÄJÄLLE YLIOTE SYYSSODASSA

1.8.1808	Lähetyskuntavaalit Turussa
2.8.1808	Kauhajoki vallattiin takaisin: venäläiset väistyivät Poriin
2.8.1808	Sandön taistelu Kemiössä: ylipäällikkö von Buxhoevden oli joutua vangiksi
5.8.1808	Kuopin läänin kuvernööriksi pyydettiin S. W. Carpelania Olof Wibeliuksen seuraajaksi
6.8.1808	Lähetyskuntavaalit Hämeenlinnassa
6.8.1808	Amiraali P. J. Hanykov laivasto ilmestyi Hankoniemen edustalle
6.8.1808	Englantilaisten maihinnousu Portugaliin: ranskalaisten lyöminen
7.8.1808	Rothin ja Spoofin sissit Ruovedellä ja Visuvedellä viivyttivät eversti Saban Jejeffin 2000 miehen joukkoa kaksi vuorokautta (muistomerkki vuodelta 1933)
8.8.1808	Napoleon sopimukseen joukkojen vetämisestä Preussista
9.8.1808	Pälkjärven taistelu
9.8.1808	Keisarin käskykirje lisädivisioonien marssittamisesta Suomeen
10.8.1808	Kauhajoen taistelu Kauhajoki-Päntäne tien varrella: von Döbelnin suuri voitto (muistomerkki kolmen kilometrin päässä Samelinlaksosta vuodelta 1908 ja toinen Kauhajoen kirkonkylässä vuodelta 1917)
10.8.1808	Keisarillinen Vaasan hovioikeus takaisin kuninkaalliseksi
10.8.1808	Porvoon tuomiokapitulilta johtosääntö lähetyskunnan jäsenille
11.8.1808	Tiukan taistelu Kristiinankaupungissa: venäläiset pois Lappväärtistä ja Kristiinankaupunki haltuun
12.8.1808	Karjalassa I. I. Aleksejevin johdolla venäläiset perääntyivät Sortavalaan
13.8.1808	von Fieandt hyökkäsi Karstulaan tunkeutuen Kalmariin asti: venäläiset linnoittautuivat Saarijärvelle
14.8.1808	N. M. Kamenski siirsi joukkonsa Jämsästä Jyväskylää kohti
15.8.1808	Napoleonin ja Itävallan lähettilään Metternichin väittely Pariisissa
17.8.1808	Alavuden taistelu: Adlercreutzin hyökkäysvoitot ja takaa-ajo (muistomerkki vuodelta 1925 mutta pylväs valettiin jo 1867, tantereella on toinenkin muistomerkki)
18.8.1808	Ruotsalaiset valtaavat Lappväärtin
18.8.1808	Venäläisten yleishyökkäys alkoi kaikilla rintamilla
18.8.1808	Ruotsalaiset valtasivat Jungfrusundin meritaistelussa venäläisiä aluksia
20.8.1808	A. F. Palmfeltin prikaati tunkeutui Virtain Tulijoelle, josta venäläiset karkotettiin
21.8.1808	Höylänsalmen taistelu Karstulassa: tappion jälkeen Adlercreutzin käännyttävä takaisin pohjoiseen (muistomerkkinä von Fieandtin kivet, reliefi kiinnitetty 1939)
22.8.1808	Lintulahden tappion jälkeen Suomen armeija vetäytyi Ruonan sillalle Kuortaneella ja lopuksi Veteliin (muistomerkki Vetelissä vuodelta 1933)
24.8.1808	Brittiläinen laivasto-osasto Ruotsille avuksi: amiraali Hanykov pelastui vaivoin Balticsportin saarrosta
25.8.1808	Venäläiset Kamenskin johdolla valtasivat Alavuden nopean siirtomarssin jälkeen
25.8.1808	Napoleon vakuutti Itävallan lähettiläs Metternichille, että pelkoa hyökkäyksestä ei ole
26.8.1808	Lahdensillan taistelu Tohmajärvellä (muistomerkki 1928)
26.8.1808	Vaasasta siirrettiin haavoittuneet ja sotavangit Ruotsiin
27.8.1808	Samelinlakson taistelu Kauhajoen Nummijärvellä: K. von Otter löi venäläiset (muistimerkki vuoldeta 1908)
28.8.1808	Kristiinankaupungin maihinnousu: von Wegesack
29.8.1808	Lappväärtin taistelu: menestys suomalaisille, takaa-ajo Omössaan asti (muistomerkki vuodelta 1908)
30.8.1808	Sudsalon merikahakka: suuria vaurioita venäläiselle saaristolaivastolle
31.8.1808	Ruotsalais-brittiläinen laivasto valmistautui hyökkäykseen Baltichsportin edessä
1.9.1808	Ruonan ja Salmen taistelu Kuortaneella: saarrostusuhassa onnistuttiin vetäytymään, torjuntavoitto lähellä (muistomerkki vuodelta 1908)
1.9.1818	Ushakov valloitti Kauhajoen
2.9.1808	Kuninkaalta ei lupaa siirtää joukkoja Ruotsiin: käsky puolustaa Suomea viimeiseen asti
2.9.1808	Valliniemen taistelu Enossa: Olli Tiainen kohtasi venäläiset
5.9.1808	Ruotsalaiset jättivät Lapuan ja alkoivat vetäytyä Vähäkyröön
6.9.1808	Metsälän taistelu Siipyyssä (muistomerkki vuodelta 1936, Schwerinin korkokuva vuodelta 1908)
10.9.1808	Venäläiset voittivat pienet taistelut Ylistarossa ja Alahärmässä
11.9.1808	Meltusvirran taistelu Kaavilla (muistomerkki 1965)
11.9.1809	Kaukon sillan taistelu Karlebyssä: Suomen armeijan lopullinen perääntyminen alkoi Vaasasta Kokkolaan (muistomerkki vuodelta 1958)
12.9.1808	Kamenski ja Ushakov Vähäkyröön, josta ylipäällikkö Klingspor oli lähtenyt
13.9.1808	Juuttaan taistelu: Döbeln löi venäläiset ja hankki pääarmeijalle vetäytymisrauhan (muistomerkki Lapuan joen länsipuolella viisi kilometriä Uudenkaarlepyyn keskustasta)
13.9.1808	Aleksanteri I matkusti tapaamaan Erfurtiin Napoleonia: von Buxhoevdenille vapaat kädet Suomen täydelliseen valloittamiseen
13.9.1808	M. M. Dolgoruki hajotti suomalaisjoukon Särkijärvellä: Karjalan vastarinta kukistui
13.9.1808	von Buxhoevdenin kehotus lähetyskunnan puheenjohtajalle C. E. Mannerheimille valmistautua pitämään puhe keisarille
14.9.1808	Aleksanteri I Königsbergissä: tapaaminen Preussin kuningas Fredrik Wilhelm II:n kanssa
14.9.1808	Oravaisten taistelu: lopullinen isku Suomen armeijan hengelle (muistomerkki vuodelta 1893, lisäksi von Schwerinin silta, venäläisen upseerin hauta ja Lotta Svärdin kivi)
14.9.1808	Sudsalon meritaistelu: venäläiset epäonnistuivat
15.9.1808	Kruunupyyn taistelu (muistomerkki vuodelta 1958)
17.9.1808	Ruotsalaisten maihinnousu Uudenkaupungin Lokalahdelle: venäläiset löivät takaisin
18.9.1808	Palvan meritaistelu www
20.9.1808	Talleyrand tapasi useita kertoja Aleksanteri I:n Erfurtissa: Venäjän tehtävä pelastaa Eurooppa
22.9.1808	Suomen lähetyskunta kääntyi Viipurista takaisin, koska keisari oli vielä Erfurtissa
24.9.1808	von Buxhoevden Kokkolaan: järjestystä Vaasan läänin oloihin
25.9.1808	Klingsporin päämaja Kalajoelle
26.9.1808	Uusi maihinnousu Taivassalon Helsingin kylässä Tylpänniemellä, kuningas läsnä: venäläiset löivät takaisin
27.9.1808	Erfurtin kansainvälinen kongressi: Aleksanteri I ja Napoleon tapasivat kahden viikon ajan saadakseen aikaa Itävallan kysymyksen ratkaisuun Napoleon tunnusti Venäjän oikeuden Suomeen ja Tonavan ruhtinaskuntiin ilman aluekorvauksia
28.9.1808	Englanti lopetti Baltichsportin saarron: Venäjän laivasto vapautui
28.9.1808	Klingsporin tilalle määrättiin ylipäälliköksi K. N. af Klercker
29.9.1808	Aselepo Lohtajan pappilassa: Ruotsin armeija jatkoi vetäytymistä pohjoiseen, jolloin Sandelsin oli luovuttava vahvoista asemistaan Iisalmen tienoilla linjan Iisalmi-Lestijärvi-Himanka pohjoispuolelle.(muistolaatta kiinnitetty 29.9.1858)

Lue lis�� + SUOMEN LÄHETYSKUNTA KEISARIN LUOKSE

SUOMEN LÄHETYSKUNTA KEISARIN LUOKSE

Museovirasto: Pietarin talvipalatsi.

2.10.1808	Suomen armeijan päämaja Kalajoelle ja päällikkyys Gripenbergille
6.10.1808	Ahvenisen taistelu Enossa: Olli Tiainen kohtasi venäläiset
8.10.1808	Vornan taistelu Pielisjärvellä: Tiaisen ja Steniuksen 100 miestä voitti 500 venäläistä (muistomerkki 8.10.1928)
8.10.1808	J. Fr. Aminoff Tukholmassa taivuttelemassa kuningasta aselepoon
12.10.1808	Erfurtin sopimuksen allekirjoittaminen: Napoleon ja Aleksanteri I vahvistavat Tilsitin liiton Itävaltaa vastaan Englannin tunnustettava Suomi ja Tonavan maat kuuluviksi Venäjälle Ranska sai Espanjan ja Portugalin vetoomus Itävallalle pidättäytyä sodasta
13.10.1808	Ruotsin aselepotarjous Tanskan prinssi Kristian Augustille, Norjan armeijan ylipäällikölle
15.10.1808	Käsky Suomen lähetyskunnalle saapua 25.10. Pietariin
19.10.1808	Venäläiset sanoivat aselevon irti Ruotsin kanssa
20.10.1808	Ylipäällikön määräys sotavangiksi joutuneiden ja Ruotsin armeijassa palvelevien upseeriston virkatalojen antamista vuokralle: vetoomuksista perheiden puolesta ei välitetty
25.10.1808	Suomen lähetyskunnan Turun ja Porin läänin edustajat matkustivat Pietariin: majuri C. E. Mannerheim, kauppias J. G. Tjaeder, lautamies K. Cavén Uskelasta ja professori G. E. von Haartman majoitus Hotelli du Nordiin vierailukäynnit 234 arvohenkilön luona
27.10.1808	Lähetyskunnan jäsenistä Pietariin laamanni A. F. von Willebrand ja Ulvilan kirkkoherra Fr. le Bell
27.10.1808	Koljonvirran taistelu Iisalmessa: Sandels siirtyi Vieremälle ja Salahmille (muistomerkki 9.5.1885, venäjänkielinen teksti Dolgorukin muistoksi)
28.10.1808	Ulkoministerin sijainen Alexander Soltykov otti lähetyskunnan vastaan
29.10.1808	Lähetyskunta tapasi Sprengtportenin
29.10.1808	von Buxhoevdenin kuulutus rahan kurssista ja Ruotsin rahan poistamisesta liikenteestä
29.10.1808	Aleksanteri I palasi Erfurtista Pietariin
31.10.1808	Lähetyskunnan jäsenistä Pietariin kamarijunkkari J. Fr. Rotkirch, Hauhon kirkkoherra Ivar Wallenius, Loviisan pormestari J. Carlstedt
31.10.1808	Ruotsin armeijan päämaja Raahessa
4.11.1808	Lähetyskunnan jäsenistä Pietariin porvoolainen kauppias J. H. Lindert Pietariin
5.11.1808	Lähetyskunnan jäsenistä sotaneuvos P. K. Silfverskiöld Pietariin
6.11.1808	Sprengtporten ja Soltykov tarkistivat Mannerheimin puheen
7.11.1808	Olli Tiaisen joukot vangitsevat Karjalan venäläisen maaherran Otto von F¨rstenbergin Niinivaaralla
11.11.1808	Iisalmen taistelussa häviö: Malm haavoittui
11.11.1808	Pyhäjoen Yppärin taistelu: Kamenski siirsi päämajansa Pyhäjoelle
12.11.1808	Lähetyskunnan jäsenvaalit Vaasan läänissä
12.11.1808	Lähetyskunnan ensimmäinen kokous Pietarissa: hyväksyttiin pj. Mannerheimin puhe keisarille, läsnä Rotkirch, Silfverskiöld, Le Bell, Wallenius, Tjaeder, Carlstedt, Caven sekä talollinen Jafet Kaitala Lammilta ja talollinen Pentti Pekanpoika Laurikainen Mikkelistä
14.11.1808	A. F. von Willebrandin yksityinen audienssi keisarin luona koskenperkausasioista: estyneenä tilalle Mannerheim
16.11.1808	Kuningas asetti sotavalmistelukunnan antamaan lausunnon vuoden 1809 sotaretkestä
17.11.1808	Venäläisten miehittämän Helsingin tulipalo: kaakkois- ja itäosassa tuhoutuivat kokonaan huomattavimmat Ruotsin vallan ajan kruununrakennukset
19.11.1808	Aselepo Olkijoella Lassilan majatalossa: Ruotsin joukkojen vetäydyttävä Kaakamajoen länsipuolelle (Pattijoella olkijoen Rauhanpirtti sekä kaatuneiden hautamuistomerkki kirkon vieressä)
20.11.1808	Taistelut Suomessa päättyivät Rantsilassa: Sandels aloitti perääntymisen
22.11.1808	Mannerheimin kokoaman muistion hyväksyminen: lähetyskunta ei esiinny valtiopäivien valtuuksilla vaan esittää niiden koolle kutsumista lähetyskunta ei keskustele perustalin muutoksista myöhemmin saapuvat jäsenet eivät osallistu enää viralliseen työskentelyyn
27.11.1808	Adlercreutz teroitti joukoilleen ankaraa kuria
29.11.1808	Ruotsin joukot ylittivät Oulujoen
30.11.1808	Venäjän armeija Ouluun
30.11.1808	Suomen lähetyskunta keisarin vastaanotolla Pietarissa, läsnä Soltykov ja Sprengtporten: Mannerheimin puhe ja keisarin lupaus huolehtia Suomesta
30.11.1808	Sprengtportenin yksityiskohtainen suunnitelma Suomen väliaikaisen hallinnon järjestämiseksi: tarkastettiin Venäjän sotaministeri A. A. Araksejevin ja Bogdan von Knorringin komiteassa
1.12.1808	keisarin käskykirje ”Uuden Suomen” korkeimmasta siviilihallinnosta: kenraalikuvernöörin ja ministerivaltiosihteerin virkojen perustaminen, joihin nimitettiin Sprengtporten ja Speranski Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille, Venäjän ministereillä ei toimivaltaa, keisarin oma muutos komitean paperiin kenraalikuvernööri asumaan Turussa Brinkkalan talossa: organisoitiin uusi siviilikanslia kolmella sihteerillä
2.12.1808	Napoleonin vierailu Madridissa
4.12.1808	Ylipäällikön julistus Oulun läänille: ulkovalloille ilmoitettu Suomen yhdistämisestä Venäjään, läänin asukkaiden annettava uskollisuudenvala
6.12.1808	Kuninkaan käsky 2 milj. ylimääräisestä sotaverosta
7.12.1808	Aselepo Norjan rajalla
10.12.1808	Jauhiaisensalmen taistelu Pielisjärvellä: talonpojat pysäyttivät venäläisten etenemisen K. Steniuksen ja Olli Tiaisen johdolla (muistomerkki 1930)
10.12.1808	Lähetyskunnalta pyydettiin luettelo korjausta vaativista asioista
11.12.1808	Kenraalikuvernööri Sprengtportenin kuulutus suomalaisille 1.12. järjestelyistä
11.12.1808	Ruotsin armeija saapui Tornioon
12.12.1808	Lähetyskunta päätti keskittyä sodan seurauksiin ja pidättyi lakimuutoksista
13.12.1808	Ruotsin viimeiset joukot ylittävät Kemijoen
14.12.1808	Lähetyskunta hyväksyi Mannerheimin laatiman asiakirjan, jossa 17 kohtaa
18.12.1808	Lähetyskuntaan kutsuttiin myös Oulun edustajat
20.12.1808	von Buxhoevden vapautettiin ylipäällikkyydestä, seuraajaksi Bogdan von Knorring: siviilikanslia ja keisarillinen komitea lakkautettiin
5.1.1809	Aleksanteri I otti arvonimiensä joukkoon Suomen suuriruhtinaan arvon
12.1.1809	Ruotsalaiset joukot vedetään Kemijoen taakse
15.1.1809	Kuulutus Sprengtportenin nimittämisestä Suomen kenraalikuvernööriksi ja valtiopäivien koollekutsumisesta
16.1.1809	Keisari vahvisti lähetyskunnan esityksen
17.1.1809	Suomen lähetyskunnan jäähyväisaudienssi keisarin luona
18.1.1809	Lähetyskunnan Oulun läänin edustajat lääninrovasti Mathias Castrén, kauppias K. M. Engman ja lautamies Matti Pikkarainen saapuivat Pietariin
28.1.1809	Torniossa Ruotsin armeijan ylin upseeristo vannoi uskollisuutta kuninkaalle

Lue lis�� + ERILLISASEMA VAHVISTETAAN PORVOON VALTIOPÄIVILLÄ

ERILLISASEMA VAHVISTETAAN PORVOON VALTIOPÄIVILLÄ

Museovirasto: Valtiopäivät.

1.2.1809	Valtiopäiväkutsu säädyille kokoontua Porvooseen
13.2.1809	Keisarin päivälliset Pietarissa lähetyskunnan Oulun edustajille
22.2.1809	Hallitsija vahvisti juhlamenojen kaavan valtiopäiville: ei noudatettu sittemmin tarkasti, koska keisari antoi hallitsijavakuutuksen ennen uskollisuudenvalaa
13.3.1809	Kustaa IV Adolf vangittiin Tukholmassa Adlercreutzin johdolla
14.3.1809	Ahvenanmaan valtaus
14.3.1809	Kutsu Tukholman valtiopäiville
22.3.1809	Uumajan valtaus
23.3.1809	Venäläiset etenevät Kalix-joelle
25.3.1809	Julistus Porvoossa säädyille saapua tarkistuttamaan valtakirjansa: kuuluttajan airueina komendantti von Heideman ja kapteeni Reinhold Johan von Drenteln asuina pitkät atlassilkkiset paidat, vihreät samettiviitat, punaiset hatut, valkoiset strutsinsulat mukana kaksi trumpetistia, upseeri ja 8-9 -ratsumiestä
25.3.1809	Kainuun Seivissä Suomeen jääneiden joukkojen antautumissopimuksen allekirjoitti H. H. Gripenbergin: suomalaiset marssivat Kemiin, luovuttivat aseensa ja palasivat kotiin
26.3.1809	Keisari saapui Suomeen: hallinnon ja armeijan edustajat vastassa Vähä-Ahvenkoskella
27.3.1809	Aleksanteri I:n saapuminen Porvooseen: nousi vaunuista kaupungin ulkopuolella ja ratsasti Porvoon keskustaan vastaanottokomitea kunniaportin luona ja teksti: ”Aleksanteri I:lle, valistuksen, lakien ja Suomen suojelijalle” tahrattu kaksoiskotka portin päältä oli poistettu viime tingassa tykinlaukaukset ja kirkon kellot soivat keisarin ratsastaessa portista majoittuminen Linnaan, Jokikatu 12:een: J. E. Solitanderin ja Henrik Borgströmin talot yhdistettiin katetuin käytävin tieto Tukholman vallankaappauksesta ja kuninkaan vangitsemisesta saapui Suomen säädyt pitivät ensimmäisen istuntonsa: aateli raatihuoneen II kerroksen isossa salissa, 75 jäsentä: maamarsalkaksi valittiin R. W. De Geer porvaristo raatihuoneen II kerroksen pienessä salissa, 20 jäsentä: puhemieheksi valittiin kauppias Kristian Trapp Turusta papisto tuomiokapitulin tiloissa lukiossa, 9 jäsentä: puhemieheksi valittiin piispa Jacob Tengström Turusta talonpojat Orraeuksen talossa Kirkkotorilla, 31 jäsentä: puhemieheksi herastuomari Petter Klockars Uudestakaarlepyystä tervehdyslähetystöt lähetettiin muihin säätyihin, säätyjen yhteinen kunniakäynti keisarin residenssiin ja säätyedustajien esittely hallitsijalle Aleksanteri I allekirjoitti venäjänkielisen hallitsijavakuutuksen: vakuutti voimassapidettäväksi kristillisen opin, perustuslain sekä säätyjen privilegiot alkuperäinen kappale tuhoutui Turun palossa 1827
28.3.1809	Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkossa klo 10.00 kenraalin asuun pukeutunut keisari kulki Jokikadun linnastaan Raatihuoneen torin kautta kirkkoon hopeakankaisen katoksen alla kulkueen kärjessä aatelin edessä kaksi Suomen airuetta vihreissä hopealla kirjailluissa univormuissa ovella vastassa tuomiorovasti M. J. Alopaeus ja lehtorit P. J. Alopaeus ja Johan Borgström: koska piispa Cygnaeus sairaana (kuoli 5.4.1809) urkujen pauhatessa keisari käveli valtaistuimelle yksi Paavali I:n 1797 teettämästä kuudesta kopiosta keisari seisoi istuimen luona koko tilaisuuden ajan valtiopäiväsaarna Fil.2:2-4 mukaan: ”(2) niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset (3) ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydestä pidätte toista parempana kuin itseänne (4) ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.” Valtiopäiväavajaiset lukion valtiosalissa 11.30 keisari piti vastaistuinpuheen ranskaksi: ”Tämä kokous on oleva alkuna valtiolliselle olemassaolollenne” Sprengtporten luki keisarin puheen ruotsiksi kukin sääty piti puheen keisarille Turun hovioikeuden presidentti antoi säädyille hallitsijan neljä esitystä valtiopäiville: Suomen sotalaitoksen järjestäminen kruununverojen kantaminen maan rahajärjestelmä hallituskonseljin perustaminen Maamarsalkka R. W. de Geerin järjestämät tanssiaiset valtiosalissa klo 20.00 keisari saapui kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi maaherran tytär 18-vuotias Ulrika Ottiliana Möllersvärd miellytti keisaria
29.3.1809	Hallitsijavakuutus ja säätyjen uskollisuudenvala Porvoon tuomiokirkossa Kustaa IV Adolf oli luopunut kruunustaan ulaanien saattamat airuet kutsuivat säädyt tuomiokirkkoon, jonne valtaistuin oli siirretty keisari asettui seisomaan valtaistuimensa eteen kenraalikuvernööri ilmoitti että keisari on allekirjoittanut venäjänkielisen vakuutuksen, luki sen säädyille ruotsiksi ja ojensi sen maamarsalkka R. W. De Geerille säädyt astuivat vuorollaan keisarin eteen ja hovioikeuden presidentti Tandefeltin sanelusta lausuivat uskollisuuden valan sitoutuen pitämään oikeana esivaltana keisaria ja Suomen suuriruhtinasta sekä säilyttämään perustuslain ja valtiomuodon järkkymättömänä suomalaiset airuet, lääninsihteerit Reinhold Stierwald ja Daniel Levander astuivat valtaistuimen viereen johtamaan eläköön-huutoa, jota säesti tykkien kunnialaukaukset keisari puhui ranskaksi: pyysi Korkeimman siunausta itselleen tämän kunnioittavan kansan johtamisessa nyt tehty valtiosopimus oli hänen omien periaatteidensa mukainen lupasi hallita Suomea sen lakien mukaan - tämä sopimus aloittaa uuden ajanjakson teidän valtiollisessa olemassaolossanne Sprengtporten luki keisarin puheen ruotsiksi tuomiorovasti piti rukouksen ja veisattiin kiitosvirsi Te Deum: ”Oi Jumala Sinua me kiitämme” soittokunnan säestyksellä tilaisuus päättyi tykinlaukauksiin ja ulkona odottavan yleisön eläköön huutoihin klo 16.00 keisari lähti avoreellä Helsinkiin jatkaakseen matkaa Turkuun
30.3.1809	Valtiopäivävaliokuntien asettaminen ja jäsenvaalien toimittaminen valiokunta siviili- ja talousvaliokunta armeija- ja verokysymyksiä varten valiokunta valtiovarainvaliokunta raha-asioita varten
1.4.1809	Keisari vieraili Turussa, uudessa pääkaupungissa, pääsiäislauantaina keisari saapui ratsain paikalle pitkin Uudenmaankatua vastaanotto ja majoitus on maaherran talossa Suurtorilla Suurtorilla on joukkojen paraati keisari vierailee Linnassa seuraavana päivänä illalla tanssiaiset Seipellin talon salissa
4.4.1809	Julistus Suomen kirkoissa hallitsijavakuutuksesta
16.4.1809	M. Caloniuksen luonnos konseljin ohjesäännöksi
25.4.1809	Robert Rehbinderin viimeistelemä konseljiluonnos
1.5.1809	Tukholman valtiopäivät aloittivat työskentelynsä: mukana 51 suomalaista aatelismiestä
13.5.1809	Napoleon valtasi Wienin
15.5.1809	Venäläiset saartoivat Skellefteåssa ruotsalais-suomalaiset joukot: 394 suomalaista kotiin
17.6.1809	Sprengtportenille ero kenraalikuvernöörin virasta omasta pyynnöstään, seuraajaksi Barclay de Tolly: siviilikanslia jatkoi toimintaansa mutta syrjäytyi konseljin perustamisen myötä keskushallintoyksikkönä
6/1809	Kaarle-herttuasta kuningas Kaarle XIII: adoptoi kruununperijäksi tanskalaisen prinssi Karl Augustin
5.7.1809	Högneforsin taistelu: tappio ruotsalaisille, viimeinen taistelu suomalaisille
6.7.1809	Wigramin taistelu: arkkiherttua Karlin joukot lyötiin, Napoleonin suuri voitto mutta tyytymättömyys Bernadotteen ja hänen johtamiinsa saksilaisiin loukkasi
14.7.1809	Kenraalikuvernöörin lausunto konseljiehdotuksesta
17.7.1809	Konseljiluonnos käsiteltäväksi valtiopäiville ilman valiokuntakäsittelyä
18.7.1809	Keisari saapui Porvooseen, valtiopäivätanssiaiset valtiosalissa
19.7.1809	Valtiopäivien päätösjumalanpalvelus tuomiokirkossa: aatelittomat säädyt kokoontuivat tuomiokirkkoon klo 10 keisari saapui aatelissäädyn seuraamana professori Gadolin saarnasi Ps. 122:7: ”Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi” Valtiopäivien päättäminen lukion valtiosalissa: maamarsalkka ja säätyjen puhemiehet pitivät puheen keisarille hovioikeuden presidentti Tandefelt luki säätyjen vastaukset keisarin esityksiin keisarin puhe ranskaksi: ”Suomi on vastaisuudessa korotettu kansakuntien joukkoon” (placé désormais au rang des nations) säätyjen jäsenet palasivat kokoustiloihin, jossa jaettiin aatelisarvoja, arvomerkkejä ja muistolahjoja keisari teki ratsastusretken kaupungilla ja Linnamäelle iltapäivällä keisari matkusti Helsinkiin
26.7.1809	Venäjän rauhanneuvottelijat saapuivat Haminaan: ulkoministeri Rumjantsov ja F. D. Alopaeus elegaatit asuivat kansliahenkilökuntineen ja palvelusväkineen Raatihuoneentorin lounaiskulmalla komendantin talossa, jossa Kustaa III ja Kustaa IV Adolf olivat majailleet

Lue lis�� + SUOMEN OMAN KESKUSHALLINNON PERUSTAMINEN

SUOMEN OMAN KESKUSHALLINNON PERUSTAMINEN

3.8.1809	Haminaan saapuivat Ruotsin rauhanneuvottelijat: kenraalit Kurt von Stendigk ja A. F. Sköldebrand, jotka yrittivät pelata aikaa odotellen uutisia Länsipohjan rintamalta saadakseen ehdot paremmiksi
6.8.1809	Keisarin kuriiri toi viestin rauhaneuvotteluiden aloittamisesta: kokoukset pidettiin von Stendinkin luona tämän sairauden vuoksi Carl Bruunin talossa torin länsireunalla
17.8.1809	Venäläisten maihinnousu Rataniin, Uumajan koillispuolelle
18.8.1809	Keisari allekirjoitti hallituskonseljin ranskankielisen ohjesäännön, jolla perustettiin: nykyinen valtioneuvosto (senaatin talousosasto) korkein oikeus (senaatin oikeusosasto) oikeuskanslerinvirasto (prokuraattoritoimituskunta) valtioneuvoston kanslia ja sisäministeriö (kansliatoimituskunta) valtiovarainministeriö (finanssitoimituskunta ja kamaritoimituskunta) puolustusministeriö (sotilastoimikunta) opetusministeriö (kirkollisasiaintoimituskunta) Vahvistettiin 60 000 ruplan menosääntö: palkkoihin 57 000 arkistoon, vuokriin 2000 halkoihin ja papereihin 2 000 ruplaa Ensimmäinen valtalupa annettiin: ensimmäisten jäsenten nimittäminen hallituskonseljiin: Adolf Tandefelt, oikeusosaston varapuheenjohtaja R. W. de Geer, talousosaston varapuheenjohtaja, sotilastoimituskunnan päällikkö Knut von Troil, talousosaston jäsen Adolf Fredrik von Willebrand, oikeusosaston jäsen Hans Henrik Wallerian, oikeusosaston jäsen Fredrik Wilhelm Krogius, oikeusosaston jäsen Carl Fredrik Rotkirch, talousosaston jäsen ja kirkollistoimituskunnan päällikkö Carl Carp, oikeusosaston jäsen Carl Edvard Gyldenstolpe, oikeusosaston jäsen Carl Erik Mannerheim, talousosaston jäsen ja kansliatoimituskunnan päällikkö Henrik Ervast, oikeusosaston jäsen Erik Erikson Tulindberg, talousosaston jäsen ja finanssitoimituskunnan päällikkö Henrik Christian Nordensvan, talousosaston jäsen ja kamaritoimituskunnan p. Pehr Johan Bladh, talousosaston jäsen ja kamaritoimituskunnan ap.p. prokuraattorin nimittäminen: Mathias Calonius yleinen esittelijäsihteeri: Axel Gustaf Mellin esittelijäsihteerien nimittäminen toimituskuntiin: Anders Fabian Orrhjelm oikeusosastoon Carl Johan Idman kansliatoimituskuntaan Johan Fredrik Stichaeus finanssuitoimituskuntaan Carl Eggert Lundström kamari- ja tilintekotoimituskuntaan Adam Teodor Langenskjöld sotilastoimituskuntaan Henrik Reinhold Baeck kirkollistoimituskuntaan
19.8.1809	Sävärin taistelu
7.9.1809	Määräys vaakunaleimapaperin käytöstä
17.9.1809	Haminan rauhansopimuksen allekirjoittaminen (marmoriset muistotaulut 1909 Lipputornissa): venäläiset allekirjoittivat nyk. Johanneksen kirkon paikalla sijainneen linnoituksen komendantin virka-asunnossa (muistolaatta 1952), ruotsalaiset allekirjoittivat Tryggen talossa Ruotsin suomalaiset läänit luovutettiin Venäjälle yksitellen luetellen; Kymenkartano, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin, Savo-Karjalan, Vaasan ja Oulun läänit, Ahvenanmaan sekä osan Länsipohjaa Tornionjokea myöten lännessä raja Ahvenanmereen, Pohjanlahteen ja Tornio- ja Muoniojokeen, idässä raja Siestarjoelle, nykyiselle Rajajoelle
2.10.1809	Hallituskonseljin avajaisjumalanpalvelus Turussa: konseljin jäsenet ja virkamiehet kokoontuivat 10.45 kenraalikuvernööri Barclay de Tollyn asunnolle kulkueena sotilaskujaa myöten marssittiin Tuomiokirkkoon saarna rykmentin ja seminaarin pastori Alexander Lauraeus saarnateksti Ps 45:5: kehotettiin kiiruhtamaan totuuden puolesta ja pitämään viheliäiset oikealla tiellä; oikeamielisen tuomarin velvollisuus oli edistää ja puolustaa totuutta ja oikeudenmukaisuutta veljien keskuudessa Avajaisistunto nahkurimestari Richterin talossa, III kerroksen valtaistuinsalissa : kenraalikuvernööri piti puheen keisarin valtaistuimen edessä, joka oli tuotu Porvoosta luettiin konseljin ohjesääntö ja jäsenten asettamiskirjeet otettiin virkavalat 10 jäseneltä: Bladh ei ottanut virkaa vastaan ollenkaan, Rotkirch astui virkaansa 9.10. ja De Geer ja Ervast 14.11.1809 käsky aloittaa työ seuraavana päivänä
3.10.1809	Hallituskonseljin ensimmäinen plenumin istunto: esittelijäsihteerit vannoivat virkavalan annettiin julistus työn alkamisesta otsikolla ”Me Alexander I:nen” konseljin ohjesäännön ruotsinkielinen käännös vahvistettiin, päätös suomentamisesta
4.10.1809	Napoleonille syntyi avioton poika rakastajatar Maria Walewskan kanssa
8.10.1809	C. G. von Döbelnin jäähyväispuhe Uumajan torilla, mukana 760 suomalaista: Savon jääkärien kotiinpaluu
8.10.1809	Napoleonin ja Bernadotten salaiset neuvottelut Wienissä: turhautunut Bernadotte kieltäytyy uusista viroista
12.10.1809	Napoleonin murhayritys Schönbrunnissa
13.10.1809	Pietarissa rauhansopimuksen ratifiointi
14.10.1809	Ranskan rauhansopimus Itävallan kanssa Schönbrunnissa
18.10.1809	Suomen asiain komission perustaminen Pietariin
31.10.1809	Konseljin talousosaston kamreerien nimittäminen: Carl Fredrik Tengström finanssitoimituskuntaan Gustaf Georg Nordensvan kamaritoimituskuntaan Michael Wacklin sotilastoimituskuntaan
31.10.1809	Konseljin oikeusosaston protokollasihteerien nimittäminen: Henrik Johan Wasenius Olof Amnorin
31.10.1809	Konseljin talousosaston protokollasihteerien nimittäminen: Erik Wallenius Johan Walheim
31.10.1809	Revisionikomisaarin nimittäminen hallituskonseljiin: Gerhard Dahlbeck
6.11.1809	Konseljin plenum päätti istuntopäivistä: talousosasto kokoontui ma, ke ja pe klo 11-13 Richterin talossa, Multavieru 2 oikeusosasto kokoontui ma-pe klo 11-13 Rothstenin talossa, Linnakatu plenum kokoontui kenraalikuvernöörin harkinnan mukaan arkisto sijoitettiin akatemiataloon
15.11.1809	Kanslistien nimittäminen konseljin talousosaston toimituskuntiin Adolf Wilhelm Ahlstubbe kansliatoimituskuntaan Adolf Johan Wasenius kansliatoimituskuntaan Barthol Laurell kansliatoimituskuntaan Carl Constantin de Carnall sotilastoimituskuntaan Sven Nils Heurlin sotilastoimituskuntaan Carl Johan Runneberg kirkollistoimituskuntaan
15.11.1809	Kopistien nimittäminen konseljin talousosastoon: Jacob Lund kansliatoimituskuntaan Carl August Ramsay kansliatoimituskuntaan
15.11.1809	Kamarikirjurien nimittäminen konseljin talousosaston toimituskuntiin: Adam Fredrik Gadd finanssitoimituskuntiin Carl Fröberg finanssitoimituskuntaan Carl Gustaf Wilhelms finanssitoimituskuntaan Gabriel Borgström kamaritoimituskuntaan Daniel Hirn kamaritoimituskuntaan Pehr Johan Hipping kamaritoimituskuntaan
17.11.1809	Kanslistien nimittäminen konseljin oikeusosastoon: Albert Fredrik Richard De la Chapelle Pehr Jonas Törnqvist
17.11.1809	Kopistien nimittäminen oikeusosastoon: Lars Sacklén Adolf Jabel
17.11.1809	Ruotsi julisti sodan Englannille Napoleonin käskystä
21.11.1809	Hallituskonseljin kirjeenvaihdossa noudatettavat asiakirjakaavat hyväksyttiin pidättäydyttiin Ruotsin aikaisissa muodoissa käyttöön keisarin oma korkea nimi ja titulaari
26.11.1809	Suomen asiain komission ensimmäinen kokous
4.12.1809	Virallisen lehden perustaminen: Åbo Allmänna Tidning toimittajiksi professorit J. Fr. Wallenius, F. M. Franzén ja F. M. Radloff
10.12.1809	Konseljin jäsenten rankikorotus: neljä hovioikeudeneuvosta ja laamannia alempana olevaa jäsentä saivat arvonimen, jotka nostivat heidät 18. rankiin: Mannerheimista sotaneuvos Ervastista laamanni Tulindbergistä kamarineuvos Nordensvanista kamarineuvos
14.12.1809	Napoleon kruunajaisten viisivuotisjuhla
15.12.1809	Napoleonin avioero Joséphinestä julkaistiin: syynä perillisen saaminen
20.12.1809	Adlercreutzin puhe Tukholman valtiopäivillä Suomen armeijan etujen hoitamisesta
29.12.1809	Venäjän hopearupla Suomen viralliseksi rahaksi

Lue lis�� + KOTIMAINEN HALLINTOLAITOS LAAJENEE EUROOPAN SELJETESSÄ

KOTIMAINEN HALLINTOLAITOS LAAJENEE EUROOPAN SELJETESSÄ

Museovirasto: Kohtaaminen.

21.1.1810	Upseerilähetystö keisarin luona: muutos armeijan palkkamäärärahojen lakkauttamiseen
1.2.1810	Kenraalikuvernööri M. Barclay de Tolly siirtyi Venäjän sisäministeriksi
17.2.1810	Rooma liitetään Ranskaan
22.2.1810	Ensimmäisen keskusviraston, leimapaperikonttorinperustaminen
3.3.1810	Suomen kenraalikuvernööriksi Fabian Steinheil: kanslia jaettiin kahteen osastoon, kirjeenvaihdon hoitamiseen konseljin ja muiden virastojen kanssa
27.3.1810	Upseerimanifesti ohi sotaministerin: upseereiden palkkaedut säilyivät sotapalvelusta vapauttamisesta huolimatta
2.4.1810	Napoleonin uusi avioliitto Itävallan arkkiherttuattaren Maria-Louisen kanssa
7.4.1810	Jacob Simelius senaatin kielenkääntäjäksi suomen kieltä varten
2.5.1810	Porvoon valtiopäiväpäätösten allekirjoittaminen
28.5.1810	Ruotsin kruunuperijä Karl August kuoli sydänkohtaukseen ratsastusretkellä: epäiltiin myrkytykseksi
9.6.1810	Hollanti liitetään Ranskaan
19.6.1810	Armfelt esiteltiin keisarille Pietarin hovissa
20.6.1810	Riehaantunut väkijoukko pahoinpiteli kuoliaaksi entisen ulkoministerin, valtakunnanmarsalkka Axel von Fersenin: propaganda leimannut hänet kansan silmissä kruununperijän myrkyttäjäksi
25.6.1810	Luutnantti C. O. Mörner ratsasti Pariisiin: marsalkka Bernadotten pyytäminen Ruotsin valtaistuimelle
17.7.1810	Armfeltin raportti keisarille Suomen asioiden hoitamisesta: Pietariin perustettava virasto nuorista suomalaisista virkamiehistä työtaakan alaisen Speranskin avuksi; asiankäsittelyn nopeutuminen ja virkamiesten kouliintuminen
27.7.1810	Bernadotte kertoi ruotsalaisten tarjouksesta Napoleonille: yritti tarjota tilalle sisaruksiaan
21.8.1810	Bernadotte valittiin yksimielisesti Ruotsin kruununperijäksi nimellä Kaarle Juhana
11.2.1811	Speranskin raportti keisarille juoksevien hallintoasioiden kuormituksesta: esitti valtiosihteerin määräämistä ja tämän avuksi komiteaa, koska Suomi on valtio eikä kuvernementti esitti jäseniksi kaksi suomalaista, kaksi venäläistä sekä kansliahenkilökunta valtiosihteerin tehtävä hoitaa kirjeenvaihtoa, valvoa hallintoa ja esitellä asiat keisarille
23.2.1811	Määräys Helsingin rakentamisesta uuden asemakaavan mukaan
20.3.1811	Napoleonille syntyi poika: nimetään Rooman kuninkaaksi
29.3.1811	Armfelt muutti Suomeen: Suomen kansalaisuus 31.3. (eronnut 11.10.1810 Ruotsin palveluksesta)
15.5.1811	Armfelt noudettiin Åminnen kartanostaan Halikosta Pietariin keisarin luokse saavutti heti hyvin vaikutusvaltaisen aseman keisarin neuvonantajana salainen yhdysmies Kaarle Juhanan ja Aleksanteri I:n välille
31.5.1811	Armfelt laati keisarin pyynnöstä luonnoksen Suomen asiain komiteasta: lopullisen johtosäännön laadinta Speranskille komitea sai haltuunsa entisen sotaministerin talon lähellä Litenyi-prospektia Fontanka kanavan varrella, mahdollisesti komissiolta peritty toimitalo talon vuokra 6 000 assignaattiruplaa maksoi Pietarin verokamari lähellä valtiosihteerin Speranskin oma talo Tavrisestkaja 587
3.9.1811	Julistus intendenttiviraston perustamisesta, sittemmin rakennushallitus
6.11.1811	Suomen asiain komitean johtosääntö vahvistetttiin, Suomen asiain komissio lakkautettiin ja asiat siirrettiin komitealle, Pietarin hallitukselle: Armfelt puheenjohtajaksi, jäseniksi J. Fr. Aminoff, J. W. Hisinger ja C J. Walleen, valtiosihteeriksi R. H. Rehbinder, toimitussihteeriksi L. G. von Haartman komitean virkamiehet rinnastettiin konseljin virkamiehiin palkkaus: puheenjohtaja 6000 ruplaa, valtiosihteeri 4000 ruplaa, toimitussihteeri 2500 ruplaa, pöytäkirjasihteeri, kirjaaja ja translaattori 1000 ruplaa, kanslisti 750 ruplaa ja kopisti 500 ruplaa
11/1811	Suomen lääkintölaitoksen, Collegium Medicumin perustaminen
29.11.1811	Suomen asiain komitea aloittaa istuntotyöskentelynsä
12/1811	Vaihetus-, Laina- ja Talletuspankin perustaminen, sittemmin Suomen Pankki
23.12.1811	Vanha Suomi palautettiin muun Suomen yhteyteen: Armfeltin puheenjohdolla Suomen asiain komiteassa vain ilmoitusasiana Viipurin ja Laatokan Karjalan alue muun Suomen yhteyteen raja suunnilleen Stolbovan rauhan rajalle Venäjä luovutti myös osan Lappia ja kaistaleen Västerbottenia luovutettavat alueet lueteltiin lääneinä mutta sopimustekstissä mainitaan sana Suomi
9.1.1812	Suomen asiain komitean lisäjäseneksi nimitetään balttilainen aatelismies G. A. Rosenkampff lisävoimaksi Viipurin läänin yhdistämisen vuoksi
18.2.1812	Päätullijohtokunnan perustaminen
12.3.1812	Kenraalikuvernöörin kanslian menosääntö varsinainen perustamishetki: 11 virkaa, jotka kanslian johtaja, kaksi osastopäällikköä ja osastopäällikön apulaista, kaksi kanslistia, registraattori, aktuaari ja kaksi kopistia
8.4.1812	Helsingistä pääkaupunki ja uuden asemakaavan vahvistaminen: turkulaiset syyttivät siirrosta Armfeltia
17.5.1812	Luotsi- ja majakkalaitoksen perustaminen, sittemmin merenkulkuhallitus
4/1812	Pietarissa salaisia neuvotteluja Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan kesken: keskinäinen alueellinen puolueettomuus tunnustettiin Venäjältä diplomaattista Norjan saamiseksi Ruotsille Armfeltilla keskeinen rooli
5/1812	Pietarin suomalaiset johtomiehet Armfelt, R. H. Rehbinder ja C. J. Walleen korostivat Napoleonin vastaisen sodan osallistumisen tärkeyttä: oman armeijan hankkimista oli suunniteltu vuodesta 1810
5-6/1812	Armfelt nimitettiin Turun Akatemian kansleriksi
5.6.1812	Napoleonin kokoaa joukot Dresdenissä suurta Venäjän retkeä varten
22.6.1812	Napoleonin joukot saapuvat Venäjän vastaiselle rajalle Niemenjoelle Kaunasiin: Aleksanteri I seurueessaan I kenraaliadjutantti Armfelt Vilnassa
28.7.1812	Ranskalaisjoukot tyhjään Vitebskiin: venäläiset vetäytyivät poltetun maan taktiikalla
18.8.1812	Napoleon savuavaan Smolenskiin
24.8.1812	Aleksanteri I pyynnöstä Turussa neuvottelu Kaarle Juhanan kanssa: keisari majoittuu Turun suurtorin varrella Brinkkalan taloon osallistui hallituskonseljin istuntoon odotti kolme päivää kovan merenkäynnin takia myöhästynyttä kuningasta
27.8.1812	Neuvottelut aloitettiin maaherran talossa, jossa kuningas asui, mukana Adlercreutz ja Armfelt: tuloksena liittosopimus Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan kesken Ranskaa vastaan Ruotsi tunnusti lopullisesti Suomen siirtymisen Venäjän alaisuuteen Venäjä lupasi avustaa Norjan saamisessa Tanskalta ja päätti jatkaa sotaa Napoleonia vastaan
9/1812	Armfelt vt. kenraalikuvernööriksi ja hallituskonseljin puheenjohtajaksi
7.9.1812	Borodinon taistelu: ranskalaiset jäivät, venäläiset lähtivät, kumpikaan ei voittanut
15.9.1812	Napoleon ratsasti autioon ja palavaan Moskovaan
18.9.1812	Armfelt korotettiin kreivilliseen säätyyn
19.10.1812	Napoleon jätti Moskovan 35 päivän jälkeen: Armfelt määräsi vt. kenraalikuvernöörinä Suomen kirkoissa yleisen ”Te Deumin”, kiitosjumalanpalveluksen
28.10.1812	Ranskan armeija paluumarssilla Borodinoon
11/1812	Maanmittauskonttorin perustaminen, sittemmin maanmittaushallitus
6.11.1812	Kuriiri tuo Napoleonille viestin vallankaappausyrityksestä Pariisissa
9.11.1812	Napoleonin armeija Smolenskiin
27.11.1812	Berezina-joen taistelu: ranskalaisjoukkojen rippeet pelastuivat nipin napin
5.12.1812	Napoleon lähti Pariisiin joukkojen päästyä Smorgoniin
18.12.1812	Napoleon palaa epäonnistuneen Moskovan sotaretken jälkeen Pariisiin
1/1813	Ensimmäinen interregnum Suomen asioiden hoidossa alkaa keisarin lähtiessä Keski-Euroopan rintamalle: virastot toimivat mutta keisarista riippuvia asioita ei saatu lopulliseen päätökseen
2.5.1813	Lüzenin taistelu: Napoleon johtaa henkilökohtaisesti voitollisen taistelun venäläis-preussilaisia joukkoja vastaan
18.5.1813	Karl Johan Pommeriin rinnallaan Adlercreutz, Sandels, Döbeln, Skjöldebrand ja Vegesack: ylipäälliköksi Carl von Stendingk
26.5.1813	Napoleonin ja Meternichin tapaaminen Dresdenissä: riitaisa neuvottelu rauhasta
9.7.1813	Trachenbergin tapaaminen Sleesiassa: Aleksanteri I ja Fredrik Wilhelm II hitsasivat liittokunnan yhteen, Karl Johan pohjoisarmeijan johtoon Napoleonia vastaan
28.8.1813	Berliinin taistelu: Karl Johanin voitto ranskalaisista, sai Pyhän Yrjön ristin, Maria Teresian rintamerkin ja Preussin rautaristin
11.10.1813	Itävallan sodanjulistus Ranskalle
16.10.1813	Leipzigin taistelu: liittoutuneet työnsivät Napoleonin Ranskaan, Karl Johan kunnostautui, mukana Adlercreutz, Sandels ja Skjöldebrand
11.7.1813	Suomen asiain komitea muutti uuteen toimitaloon: Jekaterinhofski-prospekt 37–39 Krjukovin kanavan vierellä
11/1813	Liittoutuneet tarjosivat Ranskalle rauhaa: vetäytyminen luonnollisille rajoille
12/1813	Karl Johan hyökkäsi Tanskaan
1.1.1814	Marsalkka Blücher ylitti Reinin ja tunkeutui Ranskan maaperälle
14.1.1814	Kielin rauha; Tanska liittyi Napoleonin vastaiseen liittokuntaan, Norjasta Ruotsiin yhdistetty kuningaskunta, Fredrik VI:lle hyvitykseksi Ruotsin Pommern
23.1.1814	Napoleonin puhe upseereille Tuileriessä: hän ajaa vihollisen pois itse kärjessä
1.2.1814	La Rothièren taistelu: yhdistyneet Preussin ja Itävallan joukot saivat Napoleonin perääntymään, lanko Murat vaihtoi puolta palkkionaan Napolin kuningaskunta
10.1.1814	Napoleon löi venäläiset Chaumpabertissa
9.3.1814	Chaumontin sopimus: Venäjä, Preussi, Itävalta ja Iso-Britannia sitoutuivat liittoon 20 vuodeksi Ranskaa vastaan
14.3.1814	Napoleon voitti venäläis-preussilaisen armeijan Reimsin lähellä: 14 taistelua, 12 voittoa
29.3.1814	Kuningatar ja perintöprinssi poistuvat Pariisista
31.3.1814	Liittoutuneet valloittavat Pariisin
1.4.1814	Ranskaan muodostettiin väliaikainen hallitus Talleyrandin johdolla
2.4.1814	Senaatti julisti Napoleonin viralta
4.4.1814	Liittoutuneet marssivat Pariisiin: Napoleon allekirjoitti eroilmoituksensa Fontainebleaussa poikansa hyväksi, asiakirja vietiin Venäjän keisarille, ero ehdoitta
7.4.1814	Senaatti kutsui Ludvig Stanislas Xavier de Bourbonin Ranskan kuninkaaksi
13.4.1814	Napoleon yritti itsemurhaa selviten kuitenkin myrkytyksestä
13.4.1814	Karl Johan (Bernadotte) saapui Pariisiin, jossa osallistui voittojuhlallisuuksiin Aleksanteri I:n rinnalla
20.4.1814	Napoleonin matka Elballe käynnistyi
30.4.1814	Compiègnessä Karl Johan tapasi Ludvig XVIII:n ennen virallisia saapumisjuhlallisuuksia
3.5.1814	Napoleon astui maihin Elballa ja saapui sen pääkaupunkiin Porteferrairoon
30.5.1814	Pariisin rauhansopimus valtaistuimelle palautettujen Bourbonnien kanssa: Ranskan rajat vuoden 1792 tasalle Napoleonista Elban hallitsija kuninkaaksi Ludvig XVIII
25.7.1814	Aleksanteri I palasi Pietariin: ensimmäinen interregnum päättyy Suomen asioiden hoidossa
30.7.1814	Aleksanteri I kävi tapaamassa sairasta ja liikuntakyvytöntä Armfeltia Tsarskojen Selon huvilassa: salonki muuttui työhuoneeksi, 8.8. ja 16.8. ratkaistaan lisää Suomen asioita
19.8.1814	Armfelt kuoli ja komitean puheenjohtajaksi K. von Troil: valtiosihteeri Rehbinderistä tosiasiallinen johtaja
25.8.1814	Armfeltin valtiolliset hautajaiset Pietarin suomalaisessa kirkossa: 12 Viipurin jääkäriykmentin upseeria kantoi arkkua, viikkoa myöhemmin venäläinen sotalaiva kuljetti arkun Turkuun haudattavaksi Halikkoon
9/1814	Aleksanteri I matkusti jokaisen Euroopan valtioiden edustamaan Wienin kongressiin: toinen interregnum Suomen asioiden hoidossa
3.1.1815	Salainen sopimus Talleyrandin, Castlereaghin, Metternichin välillä: tarpeen vaatiessa sota Venäjää ja Preussia vastaan
1.2.1815	Entisen ulkoministerin raportti Napoleonille armeijan mielialoista
1.3.1815	Napoleon astui maihin Ranskassa vastapäätä Cannesia
5.3.1815	Ilmoitus kuningas Ludvig XVIII:lle Napoleonin maihinnoususta
6.3.1815	Metternich, Aleksanteri, Wellington ja Talleyrand saivat tiedon Wieniin
20.3.1815	Napoleon saapui Pariisiin, julisti keisarikunnan: Wienin kongressi keskeytyi
25.3.1815	Sopimus sodasta Napoleonia vastaan
17.5.1815	Norjalaiset julistivat Eidsvollin valtiopäivillä maansa riippumattomaksi ja valitsivat kuninkaakseen Fredrik VI:n serkun Kristian Fredrikin
16.16.1815	Napoleonin viimeiset voitot Lignyssä ja Quatre-Bras´ssa
18.6.1815	Waterloon taistelu: Napoleon kukistui lopullisesti
22.6.1815	Napoleon erosi poikansa Napoleon II hyväksi: Fouschella presidenttinä ohjat
kesä 1815	Wienin kongressin päätösasiakirja valmistui: Habsburgin valtakunta laajeni, mutta rajoittui keskiseen Eurooppaan Habsburgit menettivät Belgian ja maansa Lounais-Saksassa, mutta saivat muut ennen vuotta 1792 hallitsemansa maat ja lähes kaikki ne, jotka olivat saaneet haltuunsa sodan aikana, mukaan lukien Salzburgin Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ei luotu uudelleen, mutta sen tilalle luotiin Saksan liitto, johon kuului 35 itsenäistä ruhtinaskuntaa ja neljä vapaakaupunkia
3.7.1815	Napoleon Rochfortiin
8.7.1815	Fouche vannoi uskollisuutta Talleyrandin läsnä ollessa teloitetun kuninkaan veljelle Ludvig XVIII:le
15.7.1815	Napoleon antautui turvapaikan toivossa Iso-Britannialle ”Bellerophon” -aluksella: julistettiin sotavangiksi
31.7.1815	Napoleon sai tietää että hän oli kenraali Bonaparte ja vietiin Saint Helenalle: kiivas vastalause
26.9.1815	Venäjän keisari Aleksanteri I:n ehdottamassa Pyhässä Allianssissa Venäjä, Itävalta ja Preussi sopivat toimivansa kristillisten periaatteiden, hyväntekeväisyyden, rauhan ja rakkauden mukaan
14.10.1815	Napoleon nousi maihin Saint Helenalla 10 viikon purjehduksen jälkeen (kuoli 5.5.1821)
26.10.1815	Wienin kongressin seurauksena muodostettiin Puolan kuningaskunta
4.11.1815	Ruotsin asevoimat painostivat Norjan unioniin Ruotsin kanssa: Kaarle XIII valittiin kuninkaaksi Norjalle taattiin liberaali hallitusmuoto, ja vain ulkopolitiikka oli yhteistä Ruotsin kanssa Ruotsia Norjassa edusti käskynhaltija
20.11.1815	Toinen Pariisin rauha ensimmäistä ankarampi Ranskalle
20.11.1815	Chaumontin neljän monarkin liitto vahvistettiin: lisättiin ehto ettei yksikään Bonaparte saisi hallita koskaan Ranskaa
12.2.1816	Prokuraattoriksi A. F. Orrhjelm
6.12.1816	Koskenperkausjohtokunnan perustaminen, sittemmin tie- ja vesirakennushallitus

Tapahtumakalenteri